silmät kiinni ja monitoorit huutamaan

Henna: Moikka! Aika vaan juoksee ja juoksee, tuntuu ettei kerkee ajatella ees mitää mitä tekee. Tulee tehtyä vaikka mitä, mutta silti tuntuu ettei tuu tehtyä mitää. Koulussa menee ihan hyvin ja viikonloppu taas vierähti enkä kerenny kirjotella tänne. Mutta eipä sillo oikesta ees paljookaa tapahtunu  mitää erityistä. Perus viikonloppu: Kurjala, kylän kautta meille, hallille  ja meille. Samalla kaavalla suurin piirtein joka päivä. Mutta en valita! Tällä hetkellä mun elämä on ihanaa. Mä nautin tälläsestä elämästä.

Nyt mulla ois kaikki teoriatunnit käyty autokorttia varten ja tänää oli eka ajotunti. Iha huikeeta ajatella, että MÄ ajoin liikenteessä autolla. Oonhan mä ajanu autolla jo monta vuotta aina jäällä ja yleensä ajelen mökkitien mökille. No mutta on se liikenteessä ajaminen niin eri asia ku jossain kinttupolulla, jossa ei tuu ketään vastaan. Taas on alkanu yks uus vaihe mun elämässä, autokortin suorittaminen. Aika menee tosiaankin nopeesti. Vasta olin pieni lapsi, ajoin potkulaudalla tai kolmipyöräsellä pyörällä. Vähän aikaa sitten sain vasta mopokortin ja lähin ajamaan kylälle ja mulla loppu bensa keskelle tietä. Ekan kerran kun en tajunnu bensan määrää kahtoo. Nyt sitten mä oon jo autokoulussa ajelemassa tämän vuotisella Audi A3:lla. Hurjan hienolla, ihan pelottaa jos mä vaikka vahingossa teen ajovirheen ja rikon sen. No onneks en kuitenkaa oo iha peukalo keskellä kämmentä noiden autojen kanssa.

Tää ilta on menny sitten kouluhommien parissa. Ruotsin lukemiseen, matikan läksyihin ja äidinkielen tunnin kaunokirjallisuus kirjaa lukiessa. Koulupainotteista tää mun elämä tällä hetkellä on, mutta en mä stressiä ota. Kaiken tämän arjen tasapainotus on musiikki ja treenaus. Se että saan joka päivä koulun jälkeen soittaa pianoo tai laittaa Spotifysta musiikkia soimaan ja ottaa hetken rennosti, auttaa mua jaksamaan tässä koulun ohella. Parasta. Koko ajan lähenee Ruotsin yo-kirjotukset ja tuntuu että pitäis vaan lukee koko ajan, mutta en mä lue. Luen toki sen verran kun itse tunnet tarpeelliseks, mutta liika on kuitenkin liikaa. Vaikka monihan sanoo ettei liikaa voi lukee, mutta kyllä voi mun mielestä. En oo koskaa ollu sellanen ihminen joka ois nenä kiinni kirjassa vaan mä luen aina sitä osa-aluetta jossa tunnen olevani vähän heikompi. And that's it.

Eilen oli ekat laji treenit ja ai että tuntu hyvälle. Tosin eka vähän takkuili, mutta siitä se sitten lähti ja tosi hyvin. Ihan yllättävän hyvin. Kesän treenauksetki alko näkyä ja tuli kyllä positiivista yllättymistä iha itellekki. Tänää varattii Riikaan hotellit ja lauttaliput, sillä 5.-8.9 meitsi on Riikan tuntumassa. Nyt vielä vähän ruotsin sanoja ja äikän kirjaa ja sit nukkuu!

Ihanaa viikkoa kaikille!

-Henna-