sä maailmaa parannat, mutta muista, että riittää kun selviydytään

Henna: Hehe, näköjään nyt on taas aikaa ja mielenkiintoo kirjotella tännekkin vähän useemmin. Tänään mulla ois tosin ollu se yhteiskuntaopin koe, mutta en mä sinne voinu mennä kun mulla on ollu ongelmia läpi syksyn mahan kanssa, joka on rajottanu mun menemistä joka suuntaan. Tosiaan oon taistellu mun masun kanssa syyskuun alusta asti, mulla vaan tulee ihme kouristuskohtauksia mahaan ja sitten sattuu vietävästi ja tuntuu että taju lähtee. Niitä kouristuksia ei oo usein, muutaman kerran viikossa ja tietenkin se sattu just tälle aamulle. Joten koe jäi tekemättä, mutta onneks on uusinta päivät ja sekin on kohta niin sinne sitten uutta yritystä tekemään. Niitä kouristuskohtauksia tulee useemmin sillon, kun on joku stressaava/jännittävä juttu tulossa. Sillon kun mä jännitän tai muuten vaan stressaan, mun maha reagoi siihen tällä tavalla. Lääkärissä en oo ees vielä menny käymää, ku oon aatellu, että tää on vaa jännityksen reagointia mun tavalla, mutta nyt kun ne kohtaukset on voimistunu nii pitää lääkärille soittaa tällä viikolla. Tää ei hirmu kivaa nimittäin ole..

Onneks mun olo helpottu, kun nukuin vähän aikaa ja söin makaroonivelliä nii maha rauhottu. Kävin vähän ulkoilemassa ja otin kameran mukaan kerta oli niin kaunis auringonlasku. Kävelin postilaatikoille, siitä lammelle ja sit kotii. Tälläset ilmat on ihan parhaita, kun aurinko paistaa ja pakkasta on se -5 astetta! Todennäkösesti tulee postauksia taas himpun enemmän tällä viikolla, kun on loppu viikko lomaa. Lukiolaisen elämä ;-) Ja ens viikolla sitä sitten alkaakin jo vika jakso lukiota, huuuii!!

Mutta nyt alan kirjottaman äikänesseitä, jotta

saisin ees siitä kurssin valmiiks. Parempi myöhään ne on 

palauttaa, kun ei milloinkaan.. ;-)

-Henna-

pakoon kylmää maailmaa ja ulkoilmaa

Henna: Täällä taas! Mulle kuuluu hyvää. Koeviikko on käynnissä, huomenna vika koe, en jaksa lukee, mutta kuuntelen joululauluja ja kävin kuvaamassa ulkona. Onneks huomisen jälkee loppu viikko on vapaata, jollon voi panostaa reenaamiseen iha täpöllä. Viikonloppu oli parhain pitkästä aikaa. Tuli vietettyä aikaa Idan kanssa pitkästä aikaa ihan kunnolla. Värjättii Idan hiukset ja niistä tuli iha huippu hyvät, juotiin lasi valkkaria ja muutama lasi skumppaa ja sitten lähettiin paikalliseen vähä tanssahtelemaan ja nauttimaan illasta. Lauleskeltiin karaokee ja nyt hävettää.. Heheh, eilen tosin ei ollu mikää kiva päivä ku ei oikee ruoka uponnu ja päätä särki iha vietävästi. No mutta senkin päivän pelasti kun ajeltii Sampan veljen ja sen tyttöystävän kanssa kamujen luokse pitäjille ja siinä sitten turistiin ja töristiin muutama tunti :-)

Tänää illasta reeneihin ja sitä enne vähä

 jumppailemaan painojen kanssa salille :-)

Mutta nyt syömään! 

Ihanaa viikkoa kaikille! :-)

-Henna-

teksti ilman nimeä

Henna: Moi vaan! En tosiaan tiiä mistä aloittaisin tän liian pitkän tauon jälkeen. Tapahtumia riittää iha super paljon. Tosiaan mun elämään on kuulunu koulu, reenit, poikaystävä ja täysi-ikäisenä oleminen. Lähes kuukaus sitten juhlittiin mun 18-vuotis syndejä ja ihanathan ne oli. Ajokorttikin tuli, inssi meni virheettömästi läpi ja nyt on tullu kruisailtua montamonta kilometriä. Koulu alkaa lähennellä loppuaan ja kohta alkaa viimenen jakso lukiota mullakin. Torstaina sitä on sitten toisiksi viimenen koeviikko edessä. Kaksi koetta ja muut päivät vapaata, kuulostaa melkein ylimääräselle koeviikolle. Tässä viimesen kuukauden aikana maisematkin on ollu ihania, varsinkin pitäjillä. Kaikki kuvat on puhelimella otettuja, että älkää kiukustuko... Ja mä vaan tyhjentelen tällä hetkellä puhelinta kaikista kuvista. Laatua en takaa.. xD

Vihdoin myös pakkasaamuja on ollu muutama ja ihana on ollu pukeutua löysiin ja lämpimiin vaatteisiin. Mutta nekin aamut on jo kaukana tuolla muutamien viikkojen takana. Nyt vaan tuulee ja on törkeen pimeetä. Mua raivostuttaa kun mä en tosiaan tiiä mistä kirjottaisin, mulla ei oo mitään päässä vaikka kaikkee on tapahtunu.. En osaa pukee mitää sanoiks tällä hetkellä, se tuntuu vaa tosi vaikeelle. Ehkä mun on turha selitellä enempää. Ehkä kirjotan joku toinen hetki tänne, kunhan on ees joku järkevä selitys tyyli :-D Nyt vaan kirjotan mitä mihinkin, eikä millään oo järjestystä. Joten nyt lopetan ja lähen reeneihin.

Aattelin vaan siis tulla ilmottamaan, että:

hengissä ollaan, moi!

-Henna-

When troubles come and my heart burdened be. Then, I am still and wait here in the silence, until you come and sit awhile with me.

Henna: Viikko käynnistetty kivoilla kahen tunnin koulupäivillä ja kaiken lisäks ihan mukavilla aineilla. Eka äikän essee tehty ja yhteiskuntaopin tunnilla on tullu jopa keskityttyä. Pisteet mulle. Maanantaina reenit vedettiin oikeestaan kokonaan hihalyöntiä ja puolustusta/vastaanottoo, ku se meinas tytöillä vähä tarkerruttaa sunnuntain ekassa kotipelissä. Mä en siis vieläkää oo maksanu linsenssejä ja todennäköstä on etten maksakkaa. Treenaan vaan tyttöjen mukana.

http://weheartit.com/

Eilen illalla Hannan kanssa lähettii lenkille, mutta sitten kesken lenkin tuli mieleen, että voitais lähtee moikkaamaan ukkia ja mummoo koskelle. Niimpä nopea soitto ukille ja eikun takasin juoksujalkaa kotiin ja mummolaan. Kaks tuntia mummolan kahvipöydässä eikun vaan hurahti hirmusta vauhtia. Tuli puhuttua ihan ummet ja lammet isovanhempien kanssa, kaikki asiat maan ja taivaan väliltä. Olihan siitä jo varmaan kuukaus kun viimeks oli heitäkin nähny. Tosiaan tällein sitä ymmärtää miten tärkeitä on isovanhemmat ja ylipäätänsä oma suku. Oli  ihanaa vaan olla ja jutella ja syyä mummin tekemää ihanaa kakkua. Näinkin pieniä asioita, mutta niin himputin tärkeitä ja merkitseviä. Rakastan.

http://weheartit.com/

Eilen alotin myös yhtä kirjaa, joka pitää olla luettuna tän kurssin loppuun koeviikolle tai oikeestaan niitä kirjoja on kaks, jotka pitää olla luettu ja niistä tehty vertailuessee. Eilen laitoin kynttilät palamaan yöpöydälle ja alotin kirjan, josta luvin kerralla jo 50 sivua. Ihan älytöntä miten hyvä voi olla yks kirja! Tuntu eilen etten halua ees lopettaa koko lukemista, vaikka kello näytti jo vaille yhtätoista ja pakko oli rueta nukkumaa..

Tänää värjäiltii Hannan kanssa mun hiukset ja värihän oli "tummanvaalea" ja näistä ei näin tummat pitäny tulla, mitä nää nyt on, mutta tykkään silti. Vähän kirkasti omaa väriä ja tyvikasvu peitty nii ihan tyytyväinen oon loppu tulokseen :-)

Tänään ei oo treenejäkää nii taidan panostaa kerrankin vähän koulujuttuihin ja tarkistella äikän esseen, joka piti tänää palauttaa mutten ollu koulussa. No mutta ei tässä tällä kertaa muuta. Oon yrittäny Hannaa patistella kirjottamaa tänne, mutta kuulemma kaikki ajallaan..

Ihanaa syksyä kaikille ja tsemppiä

pimeisiin syksyiltoihin! ;3

-Henna-

We’re like diamonds in the sky

Henna: Tsaau kamut! Tervetuloa Lokakuu! Mun synttäreihin on enää 21 päivää ja sitten tämäkin tyttö täyttää 18-vuotta. Ihan huikeeta, miten aika meneekään näin nopeesti.. Muistelin tässä yks päivä viime viikolla Idan kanssa, että vasta oli hänen 18-vuotis synttärit ja ajateltiin, että enää kaks vuotta minun synttäreihin. Entäs nyt?! Nyt niihin on enää 21 päivää ja kohta Idakin täyttää vuosia tässä kuussa. Syntymäpäivistä pari päivää eteenpäin niin mulla ois tarkotus olla ajokorttikin, jos vaan saan kaikki nyt menemään niin kuin oon suunnitellu. :-) Vasta juhlin 8-vuotis synttäreitä, tuntuu kun eilen ois ollu 15-vuotis synttärit ja mopokortti taskussa ja nyt enää parin viikon päässä mulla on 18-vuotis ikä. Mutta niinhän se menee, aika kuluu ja me kulutaan mukana, vaikka voin vannoo että tuskin tunnen olooni aikuiseks vaikka ikä näyttäis 30! Olen ikuinen nuori.

No se siitä synttäri hömpötyksestä..
Meillä alko tällä viikolla 2.jakso lukiossa ja se on toisiks viimenen jakso mulla lukiota. Sen jälkeen 3.jakso ja sitten lukuloma ja kirjotukset. Minne ne kolme vuotta hävis lukiossa? Kaikki sano, että mene lukioon niin saat aikaa miettiä tulevaisuutta ja ammattivalintoja. Okei, no mä oon kerenny miettiä ja alan tietää mikä musta tulee isona ja mihin haen opiskelemaan lukiosta. Lukio aika on ollu ihan parasta aikaa mun elämässä. En todellakaan kadu sitä, että mä lähin lukioon vaan päin vastoin. Siellä tulee ylämäkiä ja alamäkiä, mutta on siellä myös tasastakin tietä. Joskus tulee takapakkia asioissa, mutta niistä vahvistuu, oppii ja ymmärtää että niistäkin päästään yli. Jos ei yksin, niin opettajien, rehtorin tai kavereiden kanssa. Jokainen sekuntti, minkä oon lukiossa viettäny on ollu mulle tärkeitä, vaikka välillä tuntuu ettei siinä oo mitää järkee istua kaheksaa tuntia päivässä ja opiskella pelkkää teoriaa, mutta on siinä järkee. Kuinka moni ihminen tajuaa oikeesti paljon me saadaan meidän kouluista irti. Ne on meille ilmasia, me saadaan siellä ilmanen kouluruoka ja laadukasta opetusta. Ei näin hyvin asiat oo monissakaan maissa. Me ollaan kallis arvonen yksilö tässä asiassa.
Tämän asian kun mä tajusin lähtiessäni kolmannelle vuodelle, nii mun asennoituminen koulun suhteen on ollu ihan erilainen. Mä oon halunnu tehä töitä opiskelun eteen ja oon nauttinu joka hetkestä. Tehkää muutkin niin, ottakaa ilo irti ja valmistukaa sieltä hyvillä tai sellaseilla papereilla jotka teille itsellenne kelpaa ylioppilaiksi! Hommatkaa se valkolakki päähän, koska kaikki se uurastus on sen arvosta. Niin mäkin aijon tehä!

Kirjotin tän tekstin oikeestaan kaks päivää sitten,

joten tää saattaa olla todella todella epäselvä ymym. Älkää pelästykö :-D

Viikonlopusta tuun kertomaa joku toinen hetki kunhan jaksan, sillä

tänää herättiin jo 5.15 ja suuntana kannustamaan Vallee ajamisessa.

Mutta nyt kutsuu sauna ja sitten nukkumaan mussun viereen <3

Tässä loppuun vielä tällänen loppukevennys, mun pienenä tehdystä "työsopparista" isin kanssa... :-D

-Henna